Long time no see

Moikka moi kaikille ja terveisiä täältä syksyisestä Soulista! Pahoittelut meidän hiljaisuudesta, viikot ovat vierineet eteenpäin ihan huomaamatta! :) Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kerran. Meillä oli pari viikkoa sitten välikoeviikko ja saatiinpa myös vieraita Kuopiosta, kun äiti ja Anna tuli kylään!

Koeviikko sujui ihan suhteellisen hyvin. Meillä oli neljä koetta, jotka suoritettiin kolmessa päivässä. Suurimpana erona Suomessa tehtyihin kokeisiin oli kokeeseen käytettävä aika. Lyhin vastausajoista oli vain tunti ja pisimmillään koetta saatiin tehdä tunti kaksikymmentä minuuttia. Kokeet oli suurimmaksi osaksi monivalintakysymyksiä, mutta vaikein kaikista oli, kun macroeconomian kokeessa olisi pitänyt täyttää kirjasta otettuihin lauseisiin sanoja. Eli periaatteessa koe testasi vain sitä, että kuka muistaa parhaiten ulkoa kirjan lauseet sanasta sanaan. No loppujenlopuksi kaikki meni hyvin ja koemenestyskin oli ihan hyvää tasoa! :)

Kaksi viikkoa sitten maanantaina laskeutui äidin ja Annan lentokone Soulin kentälle ja oltiin heitä Ollin kanssa vastassa, vaikka vähän myöhässä, mutta kuitenkin! :) Vieraat viipyivät meillä viikon ja siinä ajassa ehdittiinkin taas nähdä ja tehdä paljon! Vierailimme mm. Soul Towerissa, Folk Villagessa, kuninkaan palatsissa, Koreoiden rajalla, buddhalaisessa temppelissä ja laukkaradalla. Ja tietenkin jokaisena päivänä oli varattu myös aikaa kauppojen kiertämiseen! :)

Maisemia Soul Towerista auringonlaskun aikaan.

Sää on muuttunut täällä melkoisesti sitten viime kerran. Lämpötila on nyt päivisin kymmenen asteen molemmin puolin ja vettäkin tuli tänään ensimmäistä kertaa yli kuukauteen. Sade tekee kyllä ihan hyvää, sillä saasteisuus pääsi nousemaan sateettomuuden takia jo niin korkeaksi, että välillä oli vaikea nähdä eteensä. Lunta täällä odotellaan kovasti, lämpötilan pitäisi laskea kuun loppuun mennessä sen verran, että sitten sade tulisi jo lumena! :)

Meillähän on nyt tällä hetkellä reissua jäljellä reilut viisi viikkoa ja aikamme on siis kulunut suurissa määrin asunnon etsimiseen. Muutamaa asuntoa on Tarja meille käynyt Suomessa jo katsomassakin, mutta vielä ei ole tärpännyt! Keskiviikkona olisi taas yksi asunnon katsastus, toivotaan, että se olisi nyt sitten se meidän koti! :) Minä olen tietenkin selannut myös IKEAn sivustoja sisustusmielessä!

Kuvassa: Anna "onnellinen shoppailija" :)

Kuvassa: Korealainen mies metrossa, kengät väärissä jaloissa.

Kuvia syksyisestä Folk Villagesta.




Tässä muutamia huomiota Koreasta:

- Kun nainen on synnyttänyt, hän leikkaa hiuksensa ja ottaa permanentin, tämä on kirjoittamaton sääntö, jota kaikki noudattavat.

- Taksikuskeissa on hyvin laaja kirjo. Osa kuskeista on hyvin ystävällisiä ja puhuvat jopa vähän englantia, toinen ääripää on taas ne kuskit, jotka eivät osaa lukea edes koreaa.

- Korean koulumme kyky vastaanottaa vaihto-oppilaita on hieman kyseenalainen. Meillä ei ollut mahdollisuutta ilmoittautua kursseille englanniksi, joka tuotti hieman ongelmia, sillä koreankielen taitomme ovat hyvin rajalliset. Opettajilla on valitettavasti myös tapana suosia korealaisia oppilaita; korealaiset saavat vastata kokeissa koreaksi.

- Korealaisilla on tapana ihmetellä kaikkea mitä sanomme, vastaamalla: "wooouw".

- Korealainen ruoka on hyvin halpaa, vatsan voi täyttää alle kahdella eurolla. Tämä on tietenkin tilanteessa, jossa ruuan maulla ei ole merkitystä :)

- Kaikki hedelmät ja muu ulkomailta tuota on todella kallista. Banaanit saattavat maksaa helposti yli 50snt/kpl

- Ostoskeskukset ovat täällä aivan valtavia. Kauppoja riittää parhaimmillaan sadoittain yhden kauppakosekuksen sisällä. Onhan meilläkin Jumbot ja Itäkeskukset, mutta nämä ovat vielä niihinkin verrattuna aivan eri luokkaa!

- Leffateatterien tarjonta on hyvin mielenkiintoinen. Etelä-Korea on hyvin amerikkalaistunut maa, mutta silti 20 salin leffateatterissa on tarjolla maksimissaan kolme neljä ulkomaalaista elokuvaa.

- Mc Donald's tarjoaa Koreassa aamupalaa, joka alkaa myös viikonloppuisin kello neljä aamuyöllä. Aamupalaksi on tarjolla munia ja pekonia, ja aamiaisen aikana ei ole mahdollista ostaa hampurilaisia tai ranskalaisia.

- Täällä rakennetaan taukoamatta. Ympärillään voi nähdä rakentuvia pilvenpiirtäjiä ja asuintaloja. Rakennustekniikka on kuitenkin hieman kyseenalainen sillä taloja on remontoitava noin joka kuudesvuosi.

- Jalankulkijoita ei tässä maassa kunnioiteta ollenkaan. Myös vihreän valon palaessa on tarkastettava, ettei kukaan aijo ajaa ylitsesi.

- Kahviloita ja pikaruokapaikkoja riittää silminkantamattomiin. Mutta onhan tässä maassa ihmisiäkin joille kahvia tarjoilla :)

- Paikallinen räätäli on suhteellisen halpa. Koreassa lähes jokaisella miehellä on puku joten hinnat on mahdollista pitää alhaisina. Mittatilauspuvun voi saada 200 eurolla ja pelkkä mittatilaustyönä tehty paita maksaa vain 27 euroa.

- Meille herkuttelijoille Korea tuottaa välillä hankaluuksia, sillä karkin löytäminen on tästä maasta vaikeaa.

- Metrot ovat aina hyvin täysiä ja joskus metrosta ulospääsy voi tuottaa ongelmia, sillä uudet sisään tulevat asikkaat eivät väistä ulospäin yrittäviä.

- Metroissa on talvisin huono ilma, sillä ulkoilman kylmyyden vuoksi metrossa ei pidetä ilmastointia päällä.

- Soulissa on 14 metrolinjaa joiden kautta paikasta toiseen on helppo kulkea. Metroverkostoa on yhteensä vajaat 300km, kun taas Helsingin metrolinja on 21,1km pitkä. Helsingin metrossa on 17 pysäkkiä ja Soulin 1 metrolinjalla on 48 pysäkkiä.

- Kielitaito tuottaa välillä ongelmia, sillä kukaan ei tunnu ymmärtävän englantia, saati sitten puhuisi sitä.

Jopa osa opettajistamme on hyvin heikkoja englannin kielen käytössä.

- Korealaisissa ruokakaupoissa ei tarkasteta voimassaolopäiviä, joten kun ostaa jotain, joutuu itse katsomaan voimassaolopäivät. Näin on varsinkin jäätelöiden kohdalla :)

- Taksilla likkuminen on hyvin halpaa, aloitusmaksu taksissa on noin 1,8euroa ja yli kymmenenkilometrin matkan kulkee helposti noin 7 eurolla.

- Hygieniataso on monessakin mielessä hieman kyseenalainen. Olemme huomanneet, että korealaisilla on tapana jättää kädet pesemättä vessassa käynnin jälkeen.

- Kesällä vessan hanoista tulee ainoastaan kylmää vettä, mutta nyt kun ilma on viilentynyt hanasta tulee ainoastaan tulikuumaa vettä.

- Putkistot ovat niin huonossa kunnossa, ettei paperia saa laittaa vessanoönttöön tai se menee tukkoon.

- Korealaisissa saunoissa lämpötila on noin 40-50 astetta. Tämä on myös hyvin suuri hygienia riski. Kiukaalle ei saa myöskään heittää vettä, sillä he uskovat, että sähkökiukaaseen voi tulla oikosulku.

- Korealaiset myös uskovat, että jos pöytätuuletinta pitää päällä liian monta tuntia, aiheuttaa se ilmatyhjiön ja ihminen saattaa kuolla sen takia nukkuessaan. Tästä syystä korealaisissa pöytätuulettimissä on ajastin, joka sammuttaa tuulettimen muutaman tunnin päästä sen käynnistämisestä.

Kuvassa: Korealainen mies metrossa, Räikkös-lippis päässä :)

Menen jo ihan korealaisesta kun silmät on niin sykkyrällä.

Kuvassa: Iloinen pariskunta
Kuvassa: Äiti ja Anna poseeraa korealaiseen tyyliin :)

Kuvassa: Koko poppoo kuninkaan palatsin pihamaalla.

Teistä olisi varmaan kiva päästä opettelemaan vähän koreaa, ennekuin me palataan täältä ja pidetään teille tammikuussa tentti. Tässä siis muutamia perusjuttuja joita voitte opetella kotona. :)

Hyvää päivää - Anjo Hasejo

Hauska tavata - Mannassoo bangapsimnida

Minun nimeni on Henna - Tse nen Henna imnida

Kiitos - Gamsahamnida

Anteeksi - Mianejo

Ei se mitään - Gwentsanajo

Kuvassa: Pohjois-Korea.
Kuvassa: DMZ rajan symbooli.

Käytiin äidin ja Annnan vierailun aikana myös syömässä korelaista BBQ lihaa. Hyvin sujui puikoilla syönti ja maistuipa Annallekin kimchi! :) Alla kuvia meidän lempi BBQ ravintolasta.

Kuvia buddhalaisen temppelin pihamaalta.

Annalla oli syntymäpäivät seuraavana päivänä heidän palattuaan Suomeen, mutta päätimme viettää etukäteen jo korealaiset syntymäpäivät. Ostimme Paris Paquetesta kakun, jota nautimme äidin ja Annan hotellihuoneessa. Korealaisissa kahviloissa on usein tarjolla kokonaisia kakkuja ostettavaksi ja korealaiset ovatkin kovia syömään kakkua!

Annan 20v. synttärit! Siskokset kuin ilvekset
Vierailun viimeisenä päivänä suuntasimme Soulin laukkaradalle. Laukkakisat oli uusi kokemus kaikille ja hauskaahan meillä oli. Korealaiset yrittivät kurkkia olan yli veikkausvinkkejä, ajattelivat varmaan, että länsimaalaiset tietää näistä hevosista :) Veikattiin muutamassa lähdössä alle eruon panoksilla ja voitettiinkin joka kerralla jotain! Mukava kokemus :)

Kuvassa: Jockeyt ja hevoset maalilinjalla.

Kuvassa: Valmisteluja ennen lähtöä.

Tässäpä oli meidän tämän hetkiset kuulumiset. Reissua on siis enää jäljellä reilut viisi viikkoa ja kotiinpaluuta aletaan jo pikkuhiljaa odotella! :) Meidän vuokrasopimus korean kodissa loppuu 10.12 ja lento Suomeen on 18.12 joten asumme viimeiset päivät koulun lähellä sijaitsevassa hotellissa. Kaikille terveisiä ja jaksamisia vielä viimeisiin viikkoihin töissä ennen joulua! :)

Ps. Saa kommentoida mitä tykkäätte kirjoituksista:)

Henna & Olli

Urheilua, koulua, lomaa ja Suomen vieraita

Viime kirjoituksesta on taas tovi vierähtänyt. Tarkoituksemme oli kyllä jo viime viikolla kirjoitella, mutta kone ei suostunut yhteistyöhön kanssamme. Viimeisen kuukauden aikana on koulu alkanut ja rutinoitunut. Minun salibandykausi on alkanut ja vanhemmat tulivat meitä moikkaamaan viime viikolla.

Syyskuun alussa noin 2 tunnin ajomatkan päässä Soulista Chuncheonissa oli eräänlainen salibandykauden avaus. Osallisuimme katusählyturnaukseen, jossa oli paikalla yhteensä 16 miesten joukkuetta ympäri Korean. Turnaus pidettiin 1st World Leasure Games -tapahtuman yhteydessä ja ihmisiä paikalla oli viikonlopun aikana lähemmäs 10 000. Itse pelit menivät suhteellisen mainiosti. Meidän joukkeesta väki jaettiin puolisi kahteen joukkueeseen. Meidän joukkueeseen kuuluivat minun lisäksi ruotsalainen Daniel ja Korean salibandyliiton puheenjohtaja Kim. Tuloksena oli 3.sija ja pronssia. Toinen joukkueemme Floorboppers voitti kyseisen turnauksen. Eli saldo oli erittäin hyvä! Itselläkin pelit tuntui menevän odotettua paremmin pitkän tauon jälkeen, saldona noin 15 maalia.

Varsinainen Korean liigan ensimmäinen peli olikin sitten viikon päästä edellisestä. Peli pelattiin Ansanissa noin 45 minuutin ajomatkan päässä Soulista. Myöskin Henna mahtui mukaan katsomaan peliä, vaikka suurinosa ajasta taisikin mennä kolmevuotiaan Heini tytön kanssa leikkiessä. Ensimmäisen ottelun vastustaja oli Seoul Zeus. Joukkue oli entuudestaan meille tuttu, sillä meillä on heidän kanssa yhteiset harjoituksen joka maanantai. Lopputuloksena oli 8-1 voitto. Kauden avaus ja taistelu mestaruudesta ei olisi voinut paremmin alkaa. Meidän kentällisen, jossa minun kanssa pelasi kaksi muuta suomalaista Matti ja Mikko, peli kulki hyvin yhteen ja viimeistelimmekin 7 joukkueemme maaleista. Seuraava peli on 3.10 ja vastaan asettuun IBK Snippers, joka koostuu useasta Korean maajoukkueen pelaajasta ja on yksi kauden kovimmista vastustajistamme. Mielenkiinnolla odotan kyseistä ottelua:)

Floormoppers vs. Seul Zeus

Ei se pelaajien määrä vaan laatu.
3.sijan pokaali Chuncheon turnauksesta.

Viime viikolla saimme vieraiksemme odotettuja vieraita, nimittäin vanhempani. He olivat ottaneet viikon lomaa töistä ja tulivat tutustumaan suurkaupugin elämään meidän luoksemme.

Lento saapui tiistaiaamuna kahdeksan jälkeen. Suomituliaisten (ruisleipä,juusto,metwursti, salmiakki, juhla mokka) ja rupattelun jälkeen esittelimme kotimme ja kävimme tutustuttamassa vanhempani korealaiseen ruokaan. Henna oli suunnitellut koko viikoksi ohjelmaa eli lepäämään tänne ei oltu tultu:) Ohjelmassa oli mm. patikointia, eläintarha, nähtävyyksiä ja shoppailua..

Korean sotamuseo oli etenkin isän ja minun mieleen, kyllä naisväkikin mukana oli, mutta ehkä heitä kyseinen museo ei aivan samassa määrin kiinnostanut:) Museo kattoi historian 500-luvulta tähän päivään saakka, tosin pääpaino oli vuosien 1950-53 tapahtumissa. Korean sodan 60-vuoden muistopäivän muistoksi museoon eli rakennettu erillinen valtavankokoinen lisäsiipi, joka käsitteli kyseisen ajan ja DMZ:n tapahtumia. Aikaa museossa vierähti lähemmäs 5 tuntia ja sen takia sunnuntain muu ohjelma siirrettiinkin seuraavaksi päiväksi.

Minä ja isä tutustumassa paikalliseen K1-panssarivaunuun.
Valtavan kokoinen patsas kuvastaa kahta veljeä, jotka taistelivat eri puolilla Korean sodassa.
Naiset sotamuseossa.
Valokuva DMZ:stä
Maaliskuussa 2010 Etelä-Korealaisen sotalaivan upottaneen torpedon osa.

Perjantaina sää suosi meitä ja ohjelmassamme oliki Soulin eläintarha, jossa me Hennan kanssa olimmekin jo kerenneet aikaisemmin käydä. Tällä kertaa halusimme näyttää kauniin eläintarhan myös vieraillemme. Kuumasta kelistä ja auringosta huolimatta eläimet olivat suhteellisen virkeitä ja päivä menikin nopeasti mukavissa merkeissä.



Keskiviikkona hyvin nukuttujen yöunien jälkeen lähdimme metrolla kohti pohjoista Soulia. Täältä yhden metrovaihdon ja pienen bussimatkan ja puolen tunnin kävelyn jälkeen olimme Baek-vuoren juurella. Päivä oli siis pyhitetty patikoimiselle. Reput oli varattu täyteen juotavaa, mutta patikointikengissä oli meillä toivomisen varaa. Kenelläkään meillä ei varsinaisesti ollut lajiin sopivia välineitä. No, emme antaneet sen häiritä ja lähdimme kapuamaan kohti huippua. Matkaan huipulle meni rauhallisella tahdilla(halusimmehan pysähtyä myös nauttimaan maisemista) meillä aikaa noin 3 tuntia. Huipun maisemat olivat kyllä vaivan ja kiipeämisen arvoiset! Huipulla sykemittarini näytti korkeudeksi 384 metriä merenpinnan yläpuolella. Alas tultiikin vauhdikkaammin ja aikaa meni vain noin kolme varttia.
Baek-sanilta.
Pala Korean kotikaupunkia.

Torstaina meidän Hennan kanssa piti käväistä koulussa, ettei viikon takia jäädä liikaa jälkeen. Onneksi koulua ei olut kuin 3 tuntia, sillä välin vieraat pääsivät omatoimisesti tutustumaan koulumme ympäristöön ja lähialueisiin. Iltapäivällä lähdimme keskustaan kiertelemään (shoppailemaan) ja illalla oli tarkoitus poiketa Seoul Towerissa.

Kyseisenä päivänä allekirjoittanutkin pääsi tekemään televisiodebyyttinsä, sillä minua "haastateltiin" ja pyydettiin koemaistajaksi johonkin paikalliseen ruokaohjelmaan. Tosin osuuteni ohjelmasta oli vähintäänkin minimaalinen:) Tehtävänäni oli maistella eri maiden tulisia mausteita; Japanin wasabia, korean punaista kastiketta ja Thaimaan chilipippuria. Kokemus oli vähitäänkin eksoottinen ja polttava maku ei lähtenyt suusta seuraavaan puoleen tuntiin. Vanhemmissa ja Hennassa tämä aiheutti hieman huvitusta.
Allekirjoittanut Tv-tähtenä.

Iltamaisemia Seoul Towerista.
Metro ruuhka-aikaan.

Lauantaiaamuna seitsämän aikoihin bussi tuli hakemaan meidät neljä hotellin edestä. Ohjelmassa oli matka etelän ja pohjoisen rajalle ja tutustumaan pohjoisen rakentamiin tunneleihin. Ikäväksemme opas ja aikataulun kiireys olivat iso pettymys. Paikasta toiseen liikuttiin vauhdilla ja koko päivää varjosti ikävä minuuttiaikataulu. Tosin itse tunnelit ja näkymä pohjoisen puolelle olivat mielenkiintoisia. Näiden jälkeen kävimme katsomassa tyhjäksi jäänyttä ja autiota rautatieasemaa. Rautatieasema on rakennettu siinä toivossa, että jonain päivänä Koreoiden välillä olisi yhteistyötä ja mahdollisuus liikumiseen rajojen ulkopuolelle.
Näkymä Pohjois-Koreaan.
To Pyeongyang.

Viimeisenä päivän kävimme Insadongissa, joka on turistien suosiossa oleva korean kulttuurin, matkamuistojen ja taiteen keskus. Toisin sanottuna, iso katu täynnä kaikenlaista tilpehööriä ja koreaan liittyvää taidetta ja tavaraa. Aikamme kierreltyämme ja viimeiset ostoksen tehtyämme pysähdyimme lounaalle läheiseen ja yhteen koko Soulin ainoasta 22 kasvisravintolasta. Ruoka ei ollut pahaa, mutta ei mitenkään erityisen mieleenjäävääkään. Tämä ei siis ole pelkästään allekirjoittaneen mielipide vaan myös muu ruokaseurue oli samaa mieltä. Tosin tällä kertaa sentään edes löysimme kasvisravintolan. Edelliskerralla olimme katsoneet paikan internetistä valmiiksi, mutta paikalle päästyämme saimme kuulla, että kyseinen ravintola oli vaihtanut paikkaa. Seurauksena päätimme mennä toiseen ravintolaan. Seuraavassa kahdessa ei ollut ollenkaan kasvisruokavaihtoehtoja ja paikalliset hämmästelivätkin haluamme syödä ruokaa, jossa ei ole lihaa. Pienen etsimisen jälkeen ajattelimme, että kiinalaisesta aivan varmasti saa kasvisruokaa. Pieleen meni. Ravintolan ovessa oli tarra; "yhteistyössä korean turismin kanssa/ korean turismijärjestön palkitsema" tms. Tämä voisi viitata siihen, että ravintolassa puhuttaisiin englania, edes auttavasti. Pieleen meni taas. Kiinalainen ravintola paljastui aivan tavalliseksi korealaiseksi ravintolaksi nimestään "Chinese restaurant" huolimatta. Henkilökunnasta kukaan ei puhunut kahta sanaa enempää englantia. Hetken koitimme elekielellä kertoa mitä halusimme, onneksi joku asiakkaista osasi mutaman sanan englantia ja toimi tulkkina. Lopputulos oli tosin sama kuin edellisissä paikoissa. Ravintolan pääkokki/yrittäjä tosin ohjasi meidät kulman taakse paikalliseen italialaiseen ravintolaan. Täällä korealainen henkilökunta sentään osasi sen verran englantia, että kertoi voivansa valmistaa kasvisruokaa, vaikka sitä heillä ei valmiina listalta löydykään. Loppu hyvin ja nälkä lähti.

Korean cusine.

Maananatai ilta meni sitten kahvilassa rupatellessa ja pakkaamisen parissa. Tiistaina lähdimme puoli kuuden jälkeen kohti metroasemaa ja lentokenttää. Viikko vieraiden parissa oli erittäin mukava ja aika meni nopeasti. Seuraavat vieraat eli Hennan äiti ja sisko tulevatkin noin kuukauden päästä.

Tämä viikko meillä on vapaata koulusta, sillä paikalliset viettävät Chusokia eli Korean kiitospäivää. Tosin meillä viikko menee rästikoulutehtävien parissa. Muutama sata sivua olisi luettavaa ja toistakymmentä tehtävää sekä korean kielen kertausta.

Olli ja Henna